Miehittämättömän ilmailun tulevaisuus

Miehittämättömän ilmailun tulevaisuus

 

Dronet eli miehittämättömät ilma-alukset ovat teknologian – erityisesti automaatioteknologian – kehittyessä kasvaneet maailmalla suureksi puheenaiheeksi niiden jatkuvasti lisääntyvien ja käytännöllisten toimintamahdollisuuksien vuoksi. Niitä on rakennettu tähän mennessä aivan yksityishenkilöiden hupikäytöstä suurimpien armeijoiden käyttöön ja kuka tietää mihin vielä tulevaisuudessa. Toimintamahdollisuudet eivät ole ainoa puhetta herättävä tekijä miehittämättömien ilma-alusten käytössä, niiden riskitekijät puhuttavat ehkä jopa enemmän. Kysymys on luottamuksesta teknologiaan.

 

A fully armed MQ-9 Reaper taxis down an Afghanistan runway Nov. 4. The Reaper has flown 49 combat sorties since it first began operating in Afghanistan Sept. 25. It completed its first combat strike Oct. 27, when it fired a Hellfire missile over Deh Rawod, Afghanistan. (U.S. Air Force photo/Staff Sgt. Brian Ferguson)
Kuvassa Yhdysvaltain ilmavoimien MQ-9 Reaper aseistettuna. (kuva: Yhdysvaltain ilmavoimat/Staff Sgt. Brian Ferguson)

Miehittämättömien ilma-alusten suosion lisääntymisen syyt ovat ilmeisiä, suurimpina syinä voidaan mainita energiatehokkuus ja ihmisen rajallisuus. Ihminen tarvitsee lepoa, ravintoa, vapaa-aikaa ja paljon muuta. Oikeiden olosuhteiden järjestäminen onnistuu kyllä, mutta teoreettisesti tarkastellen se ei ole järin kannattavaa, jos on mahdollista tehdä samat asiat niitä järjestämättä. Automatisoituna miehittämätön ilma-alus eli UAV (Unmanned Aerial Vehicle) tarvitsee vain virtalähteen. Lisäksi, ihminen painaa. Se monessa tilanteessa lisää laitteen tehon tarvetta ja vähentää energiatehokkuutta. Hyvänä esimerkkinä voidaan pitää ilmakuvausta. Ennen, ja jonkin verran vielä nykyäänkin, ilmakuvaus suoritettiin lentokoneesta tai helikopterista käsin, mikä kulutti polttoainetta suoraan sanottuna julmetusti. UAV:lla voimme nykyään kuvata jopa parempaa kuvaa, helpommin, moninkertaisesti energiatehokkaammin ja edullisemmin.

Ilmakuvaus ei ole ainoa droneista hyötynyt ala, niiden povataan tulevaisuudessa mullistavan mm.
logistiikkapalvelut, peltojen viljelyn, katastrofien jälkikartoitukset ja paljon muuta.

Drone-postilähetyksen kokeet
Deutsche Postin neliroottorista quad-kopteria testataan lääkelähetyksiä varten. (kuva: Andreas Rentz/Getty Images)

 

 

Mitä riskejä droneihin liittyy?

 

Pohjustan hieman tapauksella, joka tapahtui eräällä ilmakuvausurani ensimmäisistä keikoista. Kuvauskeikan lopussa kuvauskopteriini tuli häiriö, jonka seurauksena kopteri lähti ajautumaan sivulle hyvin suurella nopeudella, ilman yhteyttä kauko-ohjaimeen ja kohtalokkaasti. Laite törmäsi puuhun ja vaurioitui pudotessaan parkkeeratun auton viereen. Vika oli selkeästi tekninen, mutta huolimatta siitä, että tilanteessa noudatettiin laadittua turvallisuusohjetta, onnettomuuden olisi voinut välttää. Valmistajat eivät voi huomioida kaikkia mahdollisuuksia täysin, sen takia avainsanana on käyttäjien oma raportointi. Samankaltaiset onnettomuudet ovat harvinaisia, mutta niitä tapahtuu. Virheistä opitaan ja turvallisuussuunnitelmia muokataan niiden välttämiseksi tulevaisuudessa, kuten mekin teimme.

 

Tällä hetkellä miehittämättömien ilma-alusten suurimpiin riskeihin kuuluu radiosignaalin menetys (kuten mahdollisesti em. tapauksessa), joka voi väärässä paikassa aiheuttaa suuriakin onnettomuuksia esimerkiksi törmätessään muihin ilma-aluksiin tai iskeytyessään maahan. Haasteita ovat myös mm. yksityisyyden varjeleminen ja ilmatilan valvonta. Riskit kuulostavat pelottavilta, lähinnä varmasti siksi, että uhat ovat uusia ja niistä ei ole ehditty kerätä informaatiota. Täytyy muistaa kuitenkin, että samalla kun uusi teknologia kehittyy miehittämättömissä ilma-aluksissa, myös niiden johtaminen ja lainsäädäntö kehittyvät. Voinemme verrata miehittämätöntä ilmailua miehitettyyn. Tutkimuksen mukaan 1960-luvulla 166 matkustajaa 100 miljoonasta menehtyi kaupallisessa lentoliikenteessä, nykyään vain kaksi henkilöä. Ilmailun turvallisuus on mennyt hurjasti eteenpäin ja samaa voidaan olettaa myös dronepuolella. Automaatio ei ole uhka vaan nykyäänkin yksi onnettomuuksien suurimmista ehkäisijöistä kun otetaan huomioon, että suurin osa ilmailun onnettomuuksista on kautta aikojen aiheutunut inhimillisistä virheistä.

 

Ilmailu tulee muuttumaan radikaalisti lähivuosikymmeninä. Ei ole enää futuristista ajatella lentäviä postialuksia tai yksin lentäviä kylvöaluksia. Niitä testaillaan jatkuvasti ja on vain ajan kysymys, milloin ne näkyvät jokapäiväisessä elämässämme. Jotta tulevaisuuden kehitys jatkuisi turvalliseen suuntaan, on operaattoreiden oltava aktiivisia, raportoitava poikkeamista ja ennakoitava. Miehittämättömällä ilmailulla on mahtavat mahdollisuudet ja niiden hyödyntämiseen tarvitsemme avoimuutta.

 

Aurinkovoimalla toimiva drone, miehittämättömän ilmailun tulevaisuus
Aurinkovoimalla toimiva Solara-drone voi pysyä ilmassa jopa yli viisi vuotta. Se voi toimia satelliitin lailla samalla ollen huomattavasti satelliittia edullisempi. (kuva: Titan)


 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kirjoittanut

Otto Harrikari

Haikara-ilmakuvaus

 

Blogiin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *